Uusimmassa Ottobressa (3/11) oli hauskasti käytetty kirjekuoripääntietä isojen lasten vaatteissa ja niin minäkin innostuin niitä pitkästä aikaa kokeilemaan. Edellisen postauksen örkki-paidan jälkeen syntyi tämä ankkuripaita.
Kankaana on Fabriinasta hankittu raikkaansininen campantrikoo. Tykkään kovasti näistä Hilcon raitatrikoista, niin suloisen pehmeitä ja joustavia ja pitävät laatunsa pesusta pesuun.
Ankkuriaplikaatio sopi kankaaseen ja malliin kuin nenä päähän, sen ohje on samasta lehdestä. Pääntiekaitale olisi pitänyt leikata hulpion suuntaan, mutta kangas tuli niin tarkasti käytettyä, ettei se riittänyt enää kuin vaakaan leikattuna.
Paidasta tuli tosi kaunis, valitettavasti sovituskuvia ei ole. Muutenkin pahoittelen surkeita kuvia, nämä paidat oli kiire saada käyttöön, joten räppäsin kuvat vain pikapikaa. Pääntie on kyllä enemmänkin kaunis kuin käytännöllinen, ainakin meidän hoikkaharteiselle herralle kaula-aukko on suuri ja tuppaa valahtamaan alas kovemmassa menossa. Tämä johtuu varmaan osin tuon kankaan joustavuudesta, örkkipaidan pääntie on napakampi vaikka paita on isompaa kokoa. Ehkä supistan aukkoa vielä neppareilla tai ompelemalla kappaleet yhteen etu- ja takakappaleen risteyskohdasta.
Itselle tulee ommeltua tosi harvoin, vaikka kaavoja tulee selattua ja aina tekis mieli jotain omaankin kaappiin ommella. Nyt kuitenkin sain aikaiseksi jotain, tunikan joka on ollut toivelistalla jo pitkään. Kaava on Ottobre woman-lehdestä 5/09. Kiireessä oioin mutkia ja jätin taskut tekemättä. Sen verran kiva ja helppotekoinen malli kuitenkin, että ompelen tämän varmasti myöhemmin myös taskullisena. Kangas on Stenzon trikoota, tämäkin Fabriinasta ostettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! :)