Olipa kerran lohikäärme

Huh hellettä, ei näillä keleillä jaksa ommella tai tehdä mitään muutakaan. Mutta tuli nyt yksi keskeneräinen tekele tehtyä valmiiksi kuitenkin. Viikinkitrikoon olen tilannut Sampsukasta joskus talvella ja kun näin Ottobressa (1/11) lyhythihaisen hupparin kaavan, päätin käyttää kankaan siihen. Nyt viimein sain aikeeni myös toteutettua.

Tuo kangas olisi ollut kiva ihan sellaisenaankin, mutta sitten sain aplikointi-idean Unikuun terapiahuoneesta. Siellä on ollut esillä joukko upeita lohikäärmeaplikaatioita, joista yksi juuri tälle viikinkitrikoolle tehtynä.

Tästä omasta versiostani ei tullut yhtä taidokas, mutta kai tuo lohikäärmeeksi tunnistaa. Äidin heppatyttötausta kyllä paistaa piirroksesta, ilman hampaita tuo näyttäisi lauhkealta pollelta. :)

Pitäisi vain jaksaa tehdä näitä aplikaatioita enemmän ja enemmän, jos se jossain vaiheessa muuttuisi vähemmän hankalaksi. Ja näin isossa kuvassa miettiä tarkemmin silitys- ja ompelujärjestystä. Nyt jouduin jättää kuvasta joitakin kohtia pois, kun en ehkä olisi saanut niitä enää jälkikäteen siististi lisättyä.

Huppu ja hihat on vuorattu mintunvihreällä interlockilla. Valmiina paita tuntui ikävän tönköltä ja paksulta. Pelkäsin jo ettei se olekaan kesäpaidaksi sopiva, mutta sovitettaessa sen olemus muuttui täysin ja se heräsi eloon. Hyvä niin.