lauantai 28. toukokuuta 2011

Koukussa

Minä en osaa virkata.
Edes koulun käsityötunneilta en muista yhtään valmistunutta tuotosta. Ketjusilmukka sentään on hallussa. Onhan sekin jo alku.

Vaan mitäpä tuosta. Koulussa olin tumpelo myös ompelussa ja neulomisessa, molemmissa lajeissa olen sittemmin kehittynyt jo melko taitavaksi. Kun nyt kirjastossa osui silmiin tämä Melody Griffithsin kirja, päätin että nyt minä vihdoin opettelen!


Kirjan lopusta löytyi tarvittavat mallit perussilmukoista. Muuten siitä löytyi valtavasti erilaisia neliöitä ja pieniä pitsikuvioita, joista ensimmäiseksi kokeiluun valitsin 'Helpon pitsineliön'. Kun pääsin jyvälle, näitä alkoi syntyä:


Tähän neuletakkiin kului lankaa odotettua vähemmän ja minulle jäi yli kerä ilman mitään järkevää käyttöä. Ajattelin käyttää sen näihin ruutuihin ja katsotaan sitten mitä niistä tulee. Tyynynpäällinen, nukenpeitto vai jotain ihan muuta?

tiistai 24. toukokuuta 2011

Sinivalkoista pojalle, kukkia äidille


Uusimmassa Ottobressa (3/11) oli hauskasti käytetty kirjekuoripääntietä isojen lasten vaatteissa ja niin minäkin innostuin niitä pitkästä aikaa kokeilemaan. Edellisen postauksen örkki-paidan jälkeen syntyi tämä ankkuripaita.

Kankaana on Fabriinasta hankittu raikkaansininen campantrikoo. Tykkään kovasti näistä Hilcon raitatrikoista, niin suloisen pehmeitä ja joustavia ja pitävät laatunsa pesusta pesuun.

Ankkuriaplikaatio sopi kankaaseen ja malliin kuin nenä päähän, sen ohje on samasta lehdestä. Pääntiekaitale olisi pitänyt leikata hulpion suuntaan, mutta kangas tuli niin tarkasti käytettyä, ettei se riittänyt enää kuin vaakaan leikattuna.


Paidasta tuli tosi kaunis, valitettavasti sovituskuvia ei ole. Muutenkin pahoittelen surkeita kuvia, nämä paidat oli kiire saada käyttöön, joten räppäsin kuvat vain pikapikaa. Pääntie on kyllä enemmänkin kaunis kuin käytännöllinen, ainakin meidän hoikkaharteiselle herralle kaula-aukko on suuri ja tuppaa valahtamaan alas kovemmassa menossa. Tämä johtuu varmaan osin tuon kankaan joustavuudesta, örkkipaidan pääntie on napakampi vaikka paita on isompaa kokoa. Ehkä supistan aukkoa vielä neppareilla tai ompelemalla kappaleet yhteen etu- ja takakappaleen risteyskohdasta.


Itselle tulee ommeltua tosi harvoin, vaikka kaavoja tulee selattua ja aina tekis mieli jotain omaankin kaappiin ommella. Nyt kuitenkin sain aikaiseksi jotain, tunikan joka on ollut toivelistalla jo pitkään. Kaava on Ottobre woman-lehdestä 5/09. Kiireessä oioin mutkia ja jätin taskut tekemättä. Sen verran kiva ja helppotekoinen malli kuitenkin, että ompelen tämän varmasti myöhemmin myös taskullisena. Kangas on Stenzon trikoota, tämäkin Fabriinasta ostettua.

torstai 19. toukokuuta 2011

Kesäpaitoja

Olen aika hyvin onnistunut välttämään kangaskauppojen houkutuksia ja jättänyt tilaamasta ylimääräisiä ihanuuksia, vaikka mitä hauskempia ja suloisempia kuoseja on putkahdellut valikoimiin siellä täällä. Mutta kun esikoinen tarvitsi kesäksi uusia paitoja, annoin itselleni luvan tilata muutamia poikamaisia kuositrikoita.


Iikku-kiikun ihquista örkeistä syntyi kaksi paitaa, perusteeppari ja hihaton malli. Molempien kaavat ovat uusimmasta Ottobresta (3/11). Young designers' oli hieman vartalonmyötäinen kaava ja istuu tosi hyvin meidän pojalle. Tosin koko 128 oli niin justiinsa sopiva, että harmittelin vähän kun ei tullut tehtyä kokoa isompaa. Paidan käyttöikä jäänee tähän kesään, mutta onpa toisaalta nyt juuri oikean kokoinen. Hihattoman Tools-kaavan leikkasinkin sitten kokoa suurempana. Siinä takakappale on Hilcon yksiväristä limeä trikoota. Sivusaumaan ompelin pätkän Tildan pallonauhaa.

Onko muuten Ottobren mitoitus kaventunut, vai kuvittelenko vain? Vanhoista lehdistä ommellessa olen tottunut siihen, että kaventamatta vaatteista tulee aina liian suuria, mutta uudemmilla kaavoilla niin ei ole enää käynyt. Tai ehkä lapseni ovat vain kasvaneet. ;)



Royal-tuotteelta tilattu hippo-trikoo on aivan ihanaa! Väri, kuosi ja laatu ovat täysin minun makuuni. :) Niinpä sitäkin piti tilata, vaikka en ollut ihan varma kelpuuttaako iso poika siitä paitaa, vai onko liian "vauvamaista". Kiva että kelpasi, muuten tästä olisi tullut jotain tytöille. Nyt siitä tuli paita samalla kaavalla kuin örkki-paita, koossa 134.



Hippojen kanssa samassa tilauksessa tuli myös robottitrikoota. Se on superpehmeää, kun taas nuo aiemmat kankaat olivat napakoita. Tämän kaava on vanha tuttu CW 301, väriläikkänä lime resori.


Kun
alkuun pääsin, ei kankaiden tilailu ihan siihen päättynyt... Fabriinasta saapui juuri tällainen lähetys:


Ah, mitä ihanuuksia! No nyt pitää taas toppuutella, näillä pärjätään vähän aikaa.

lauantai 7. toukokuuta 2011

Pipoja ja pikkulahjoja

Ompelin näitä pipoja pääsiäisen jälkeen ja ajattelin, että jokohan pipokelit ovat ohi? Turha pelko, kyllä näille on ollut tarvetta!

Kokeilin ensimmäistä kertaa tätä ohjetta. Mintunvihreä pipo on suoraan tuolla kaavalla tehty. Siitä tuli 3-vuotiaalle hyvä, sopivan väljä suojaamaan korvat kunnolla. 6-vuotiaalle pipo oli sen sijaan liian tiukka ja muokkailin kaavaa leveämmäksi ja korkeammaksi auto-pipoa varten. Siinä yläosa olisi saanut olla kapeampi, täytynee kehittää mallia vielä seuraavaa versiota varten. Mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ohje!

Autovelour on Hilcoa Keskisen kyläkaupasta ja mintunvihreän interlockin olen muistaakseni tilannut Kangastukusta. Tytön pipoon voisi vielä jonkun silitysmerkin lisätä, mutta hyvin se on neidille kelvannut noinkin ja sopii ihan kivasti tuohon serkulta perittyyn kääntötakkiin.




Pojan koulukavereiden, veljesten, synttäreille ostolahjan seuraksi näpertelin avainnauhat tilda-kankaiden suikaleista. Koristeeksi laitoin Sinellin poliisiauto- ja helikopterinapit sekä pienen kuution, jossa on lahjansaajan nimen ensimmäinen kirjain. Tiedättekö muuten mistä saisi kirjainnappeja tai muita tällaiseen sopivia pieniä kirjainkuvioita?

Sopivia lukkoja ei askarteluliikkeestä löytynyt, joten ostin valmiita avainnauhoja (löytyi Pete Parkkonen-nauhoja alennettuun hintaan...) ja vaihdoin niihin oman nauhan. Jostain pitäisi lukkojakin tilata, sillä omat tenavat ainakin esittivät jo toiveita, millaiset nauhat heille pitää tehdä. :)