keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Kesähousuja


Uuden Ottobren mallissa High-jump oli kivannäköiset pisarataskut, joita teki mieli kokeilla. Niinpä kun aloin tekemään maisemapaitaan sopivia capreja, leikkelin ne tuolla kaavalla. Lahkeita vain lyhensin ja kavensin. Solmimisnauhan korvasin käytännöllisemmällä kuminauhalla.

Kivat tuli ja oikein sopivat. Harmi ettei mallia ollut kaavoitettu isompiin kokoihin, olisin tehnyt samalla kaavalla pojalle syksyksi täyspitkät housut. 128-senttisissä ei vain pituus enää tahdo riittää. Leveyttä kyllä on sopivasti hoikalle pojalle, että ehkä sitten kaavaa pidentämällä...




Pikkusisko sai omat pöksyt samasta vihreästä velourista, niin pieniin ei paljon kangasta kulu. Resoriksi laitoin keltaista, nämä sopivat kivasti ainakin Metsolan hippiekukan kanssa, jota meillä on valmiina bodyna ja kankaana odottamassa, että siitä valmistuisi neidille jotain sopivaa paitaa tai tunikaa.

Hilcon velour ja raitaresori ovat Fabriinasta, keltainen resori Royal-tuotteelta ja sisätaskussa käytetty keltainen interlock Metsolasta.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Toinen mansikkamekko

Toistan itseäni, mutta kun seuraavakin synttärisankari on samaa kokoa, en malttanut olla hyödyntämättä mansikkamekon kaavaa uudelleen.


Tässä mekossa värinä on hempeää roosaa ja vaaleanpunaista. Aplikaatiot on leikattu kuviokankaasta. Helman leikkaussaumaa jouduin nostaa ylemmäs, koska kankaat myytiin Käsityökorissa puolen metrin paloina, eikä se olisi riittänyt täysmittaiseen yläosaan. Eipä tuo mitään haittaa, herkullinen mansikkakuosi pääsee vain paremmin esiin.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Kesämaisema äiti-poika-yhteistyöllä

Kun Hilcon vihreä-valkoraidallinen trikoo ja vihreä velour saapuivat Fabriinasta, ajattelin heti että niistä tulee t-paita puun kuvalla. Enkä siitä ajatuksesta ole päässyt irti, vaikka paita on odottanut leikattuna jo pari kuukautta.

Kuvan suhteen minulla oli iso ongelma, en osannut piirtää puuta. Niin helpolta kuin se tuntuu, en millään saanut paperille mieleistä puuta eikä sopivaa sattunut silmiin valmiinakaan. Tuskailin asiaa lasten kuullen ja heitin sitten pojalle, kohta 7-vuotiaalle, että "piirräpä äidille malliksi puu". Sain tällaisen:


Ei tarvinut äidin enää yrittää piirtää, hienompaa en kuitenkaan olisi saanut aikaan. :) Jäljittelin piirustusta kankaalle ja tällainen tuli aplikaatiosta:


Kuva ei ole yksi yhteen piirroksen kanssa, enkä siihen edes pyrkinyt, vaan halusin ennen kaikkea vangita paitaan piirroksen lapsenomaista tunnelmaa. Pienimpiä yksityiskohtia en luvannut edes yrittää, mutta linnunpesän poika sentään halusi oksalle. Linnun muotoisia nappeja en onnistunut löytämään, joten oksalle sai istahtaa kam-nepparin pöllö. Nappilaatikosta löytyi vielä Polinkasta tilattuja omenanappeja, jotka ompelin puuhun.

Paita on perusmallia, kaavana Ottobren CW301. Myös raitaresori on Fabriinasta.

Illalla kävimme kahdestaan Juha Tapion konsertissa, josta alla oleva kuva. Kaunis kesäilta, hyvää musiikkia ja tärkeä ihminen vierellä, mikäpä sen parempaa. :)


"Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun, kun hetken päässä aamu odottaa.
Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa."

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Ah mitä ihanuuksia

... posti kantoi tänään: Ottobren uusin numero ja Gerd Gellein Merkesdalin kirja 'Punavalkoisia tilkkutöitä'.


Ottobre on taas pullollaan ihania värikkäitä ja leikkisiä vaatteita. Heti tekisi mieli alkaa toteuttaa ainakin nämä:




(Kuvat kopioitu Ottobren sivuilta.)


Tilkkukirjassa taas on kaikkea hauskaa näperrettävää. Tyynyjä, peittoja, kasseja, pussukoita ja muuta lahjaksikin sopivaa. Kirja oli Juju-kerhon kuukaudenkirjana ja tilasin se ihan vain kivojen kuvien innostamana. Näyte kirjasta löytyy täältä.

Keskeneräisten töiden ja ideoiden pino kuitenkin odottaa vielä tekijäänsä, että josko ensin jatkaisi niiden parissa ja siirtyisi sitten vasta näihin uusiin. :)

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Mansikkaista


Jos tyttö on syntynyt heinäkuussa, hänelle varmaankin sopii mansikkamekko!
Neljä vuotta täyttävän neitosen lahjapakettiin sujahti tämä kesäinen hellemekko. Kaava tässä on sama kuin edellisen postauksen mekossa. Kädentiet huolittelin tällä kertaa vinonauhalla, helpompaa ja jälki on siistimpi. Jos jollain on hyvä vinkki miten kädentiet saa päärmättyä nätisti, otan mielelläni vastaan!

Koko vain on tässä mekossa suurempi kuin edellisessä, 116 cm. Vähän mietin tuota kokoa, kun saattaa olla vielä synttärisankarille iso, mutta narulla säädettävänä tämä menee kyllä aika pitkään, eikä haittaa vaikka on vähän reilu. Kuvassa se on oman kokoa 92 käyttävän tyttäreni yllä ja sopiihan tuo noinkin maksimittaisena. :)

Kangas on ohutta ja vilpoista gingham-ruutua, hihafrillat ja helma tilda-kangasta. Mansikan kuva on suurennettu Emma Hardyn kirjasta 'Ompele kaunista lapselle'.