torstai 31. heinäkuuta 2014

Värileikkiä ja jotain itsellekin


Tervehdys pitkästä aikaa! Tästä ei sitten tullutkaan mitään ompelulomaa, vaan blogi on saanut rauhassa huilia kun ompelija on mieluummin lillunut järvessä ja syönyt jäätelöä, kuin hikoillut kuumassa ompelunurkkauksessa. Muiden blogien seuraaminenkin on jäänyt retuperälle, mutta yritän taas pikkuhiljaa palailla arkeen ja tulla vierailulle.


Kesäistä vaatetusta edelleen. Käpysen vesiväripallot ja Pikku-Piltin värileikki ovat kuin tehty meidän värejä rakastavalle (äitiinsä tullut selvästi) kuopukselle.

Ensiksi mainuítusta tuli liehuvahelmainen minimekko/tunika. Tästä tuli ihana, kangas ja malli sopivat minusta niin hyvin toisiinsa.




Värileikki taas muotoutui helpoksi kahden kappaleen paidaksi. Käytin samaa kaavaa kuin isosiskolle aiemmin tehdyissä, vain pikkaisen kavensin. Niinpä hieman lyhyemmälle neidille paidasta tuli tunikamittainen. Tähän ei mikään kanttaus tuntunut sopivan, niinpä tein hihoihin ja pääntielle vain kapeat käänteet.

Lisäksi tyttö sai vajaamittaiset kesähousut, musta kun sopii niin moneen, vaikkei neidin lempiväri olekaan.




Minulle myös mustavalkoista pilkullista. Mekko samalla kaavalla kuin edellispostauksessa. Muutoksena aiempaan avarsin pääntietä vielä lisää. Myös hihat ovat hivenen lyhyemmät kankaan vähyydestä johtuen. Se ei kuitenkaan haittaa, koska tämä kangas on selvästi laskeutuvampaa kuin helmirouva. Sopivaa kuminauhaa ei sattunut olemaan, ehkä lisään sen myöhemmin.

Petroolinväriset leggingsit ovat viskoositrikoota. Ensisovituksella ajattelin, että ihan kamalat, kaikki muhkurat näkyy. Mutta valmiina ovatkin aikas kivat. Sitä paitsi väri sopii loistavasti yhteen aiemmin tekemääni tunikaan.






Sitten yksi veivituotos. Emeli Designin yllätyspussista tuli leopardikuosia, josta piti ommella mieluiten itselle. Tein teepparin heinäkuun Burdan kaavalla. Tämä leo ei ole yhtään minun juttuni, mutta kyllä kai tätä joskus voi käyttää. Kaava on ihan jees, ehkä joskus toiste jollain toisilla kankailla.



Kaavat:
Tytön mekko: Maxidots (OD 1/14)
Tytön paita: Neon Stripes (OD 1/14)
Tytön housut: Boo (OD 3/14)
Oma mekko: Perhoshihamekko (SK 7/14)
Omat leggingsit: SL 2/14 pidennettynä
Oma paita: Burda 7/14

Kankaat:
Vesiväripallot: Käpynen
Värileikki: Pikku-Piltti
Mustavalkopilkut: Pehemia (tytön housut) ja lähikunnan kivijalkamyymälä (oma mekko)
Petrooli viskoositrikoo: Kankaita.com tai Fabriina
Leoparditrikoo: Emeli Design
Musta trikoo: Selia

torstai 17. heinäkuuta 2014

Lomalla viimeinkin


Kesäloman alkajaisiksi ennätin tehdä itsellenikin kesävaatteita.

En muista koskaan vääränlaisten kankaiden pelossa tilanneeni kangaskauppojen yllätyspaketteja ja possupusseja. Tyttökuoseja on jo yllin kyllin, poikakuoseja käytän hyvin valikoiden, omiin vaatteisiin palat olisivat todennäköisesti liian pieniä...

Mutta kun Käpynen myi synttäreillään räätälöityjä mysteeripaketteja, tartuin heti koukkuun. Toivoin pakettia itselleni ja sain reilut palat Helmi Rouvaa sekä yksiväristä tummanharmaata jerseytä. Lisäksi paketissa oli koristenauhaa ja mustaa sekä harmaata resoria. Ihanan hillittyä ja naisellista turhankin värikkääseen kangasvarastooni.

Uudessa SK:ssa oli Paola Suhosen suunnittelema tunika, jonka kaavaa tahdoin heti kokeilla. Hyvin se taipui myös trikoolle. Kavensin saumavaroja, pääntietä hieman avarsin ja siirsin kuminauhan ylemmäs, muuten noudattelin melko lailla alkuperäistä.



Leggingsit on Season Looks-lehden kevään kaavasta pidennetty. Tein lahkeeseen rypytyksen poimutuslangalla ja tikkasin koristenauhan päälle.



Kyllä näillä kelpaa lomailla. :)


Kaavat:
Tunika: Paola Suhosen perhoshihatunika (SK 7/14)
Leggingsit: SL 2/14

Kankaat:
Käpynen


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Kukkamekkoni mun

 


Kun kaavapaperi loppuu, on mukavaa jos kaapista löytyy kaava joka sopii niin trikoolle kuin joustamattomallekin kankaalle. Tämä mekko on tehty samalla kaavalla kuin parin postauksen takainen perhostunika. Vain piilovetoketjun lisäys ja hyvä tuli. Pääntie on huoliteltu muotokaitaleella.



Kankaaseen ihastuin ensi näkemältä. Mitkä värit, ihana! Tämä on joustavaa puuvillaa, eikä kovin laskeutuvaa. Koska en tehnyt vuoria, tämä on parhaimmillaan liukkaan alusmekon kanssa. Näihin kuviin en vain jaksanut sellaista pukea.



Tervetuloa lämpö! Kukkamekkomenoja Suomen suvessa riittää. :)


Kaavat:
SK 1/12

Kangas:
Eurokangas

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Matkalla tähtiin



Eilisiltana ompeluryhmässä veivattiin Ikasyrin yllätyspaketista, joka sisälsi raportin verran joko vihrää Pätmän- tai vaaleanpunaista Neiti Tomera-jerseytä. Minulle tuli vihreä versio (voi ei!) ja kelailin heti mielessäni tulevat syntymäpäivät, kukakohan pikkupoika saisi lahjaksi vihreän paidan? Tähden voisi käyttää omien lasten vaatteisiin, mutta kuka tahtoisi Pätmän-paran?



Kunnes meidän kymppivee näki kankaan ja tahtoi Pätmän-shortsit. Whaaat? Ja minä kun luulin kangasta aivan liian lapselliseksi. Toiveen mukaisesti tein (pyjama)shortsit ja lisäksi t-paidan. Raportin (eikä pallokankaankaan) korkeus riittänyt 146-senttiseen paitaan, joten saksin kaavat kappaleiksi ja tein olkien yli musta-valkoisen kappaleen. Shortsit leikkasin kokonaan vihreästä. Koko haastekangas tuli käytettyä, jäljelle jäi vain pientä silppua.

Hyvin hillitty edestä:



Värikkäämpi takaa:



Mustaa silityskalvoa ei ollut tarpeeksi, eikä aikaa kangasväreillä painamiseen, siksi ronskisti vaan kangastussilla kirjoitin selkämykseen aiheeseen sopivan tekstin.



Poika tykkäsi lopputuloksesta ja innostui myös muiden veivaajien tuotoksista niin, että kuulemma pitäisi tilata lisää Pätmäniä. Jaah, ehkä tämä kuitenkin saa riittää tällä erää...


Kaavat:
Paita: Smart Star (OD 3/14) muokattuna
Shortsit: oma

Kankaat:
Pätmän-jersey: Ikasyr
Värileikki-jersey: Pikku Piltti
Mustavalkoinen pilkkutrikoo: Pehemia
Mustavalkoinen raitatrikoo: Kankaita.com

torstai 3. heinäkuuta 2014

Puolivälissä

Vuosi - ja kangasprojekti - on puolivälissä. Vielä puoli vuotta aikaa tsempata. ;)

Kesäkuussa poikkeuksellista oli, että kaksi ensimmäistä viikkoa käytin vain kierrätyskankaita. Laskin myös ne mukaan kankaiksi, koska yhtälailla käyttöä odottavaa materiaalia nekin ovat. Pois jätin kuitenkin varta vasten kirpparilta ennen haastetta hankitut matskut.

Vielä olisi reilu viikko kesälomaan. Lomalla aion ainakin mennä mökille ja sitten toivon ehtiväni ommella itsellekin jotain. Vaikkapa näistä:



Ommellut:

Puutarhahuivi   0,1 m
Tilkkupeitot   2,2 m
Yhteensä:  8,90 m


Ostetut:

Eurokangas:
Paitapuserokangas, ruutu   1,0 m
Kukkapuuvilla, violetti   1,8 m
Pilkkupuuvilla, violetti   0,5 m

Verson Puoti:
Maijat-joustocollege   0,8 m
Paratiisin puutarha-joustocollege   0,8 m
Jemma-trikoo, turkoosi   1,5 m
Paratiisin puutarha-trikoo, pinkki   0,8 m
Paratiisin puutarha-trikoo oranssi   0,8 m
Ystävät yhdessä-trikoo   1,0 m

Käpynen:
Helmirouva-jersey   1,5 m
Tummanharmaa jersey   1,2 m
Vesiväripallot-jersey   0,6 m

Yhteensä:  12,30 m



Saldo 1.1. - 30.6.2014:  
+32,60 m

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Summer


On se kesä, vaikka välillä räntää sataisi.

Tunnen outoa viehtymystä rentoihin lököpaitoihin, siitäkin huolimatta etteivät ne erityisemmin pue minua. Sirolla ihmisellä ylisuuri paita voi näyttää hyvältä, mutta isolla ihmisellä se näyttää vain - no, isolta.

Kaikesta huolimatta tekaisin Burdasta löytyneellä kaavalla itselleni laatikkopaidan, jonka koristelin superglitter-silityskalvolla. Esikoisen diplomaattinen kommentti oli: "Onpas, ööh, jännä. Onko se napapaita?"

Jep, ihan parasta tässä paidassa on lyhyt etukappale ja pepun päälle laskeva takakappale. Ja tietysti väljä pääntie. Leveyttä onkin sitten reilusti - liikaakin. Voisipa kokeilla samaa reippaasti kavennettuna. Huippumukavahan tämä on ja varmasti tulee käytettyä viileämpinä kesäpäivinä (joita tuntuu riittävän).



Viime viikolla osallistuin ompeluryhmän perjantaiveiviin, kun yllätyspaketin tarjosi Pikku-Piltti. Paketista kuoriutui keltaista kukkatrikoota - ilmiselvä tyttöjen kangas siis. Lisäksi oli musta ja valkoinen palanen silityskalvoa. Kuopus tahtoi itselleen samalla kertaa tilatun värileikki-trikoon ja ilmoitti isosiskon saavan kukallisen. Selvähän se.

Otin koko-osviittaa tytön paidasta ja leikkelin kappaleet ilman kaavaa. Kangasta ei ollut paljoa ja jouduinkin helmaa lyhentää ja kaventaa suunnitellusta. Ihmeen hyvin isot kukat kohdistuivat tunikaan sekä eteen että taakse. Mustalla silityskalvolla ja strasseilla korostin yhtä etukappaleen kukkasta.




Valkoiselle silityskalvolle en keksinyt sopivaa paikkaa, mutta onneksi älysin kerrankin tehdä tunikasta niin nopeatekoisen (ei olkasaumoja, hihansuut huoliteltu saumurilla), että aikaa jäi vielä housujen tekoon. Leggarit saan surautettua kasaan jo varsin sukkelasti, vaikka muuten olenkin toivoton etana ompelun saralla. Se valkoinen kalvo pääsi siis kukkaseksi lahkeeseen. Housut ovat vajaamittaiset, sillä onhan nyt kesä.



Tämän oman perhostunikani olen tehnyt jo huhti- tai toukokuussa, mutta sovituskuvien ottaminen on jäänyt. Ei niitä kuvia ole otettu vieläkään, joten menköön nyt näin että tulee edes postattua, ennen kuin on ihan pesunukkainen. Ei nukkaantumisesta tosin vielä ole tietoakaan, vaikka on tätä paljon käytetty. Ehkä maailman ihanin kangaslaatu on tämä Ikasyrin unelmanpehmeä jersey 



Kankaasta jäi sopivasti lapsen leggingsien kokoinen pala. En tiedä mikä älynväläys oli kokeilla uutta kaavaa, kun vanhojakin on. Näistä tuli S U U R E T. Tyhmyyksissäni tein saman tien mittailematta toisetkin mokomat raitakankaasta. Positiivista ajattelua - nämä mahtuvat varmasti vielä pari vuotta eteenpäin.



Pari leggarikankaasta leikattua perhosta lehahti keltaiseen toppiin.



Kovin yksipuolisesti ovat ompelukset viime aikoina menneet keskimmäiselle lapselle. Taaskin tekisi niin mieli ommella hänelle vähän Maijaa tai Paratiisin Puutarhaa... Mutta lupaan nyt tässä että seuraavaksi ompelen vuorostaan jollekin toiselle.


Kaavat:
Laatikkopaita: Burda 6/14
Kukkatunika: ei kaavaa
Kukkaleggingsit: Boo (OD 3/14) muokattuna
Perhostunika: SK 1/12
Perhostoppi: Neon Stripes (OD 1/14)
Perhos- ja raitaleggingsit: Season Looks 1/14

Kankaat:
Harmaa ja keltainen trikoo: Nappinja
Kukkatrikoo ja silityskalvot: Pikku-Piltti
Musta pilkkutrikoo: Pehemiä
Perhosjersey: PaaPii
Raitatrikoo: Emeli Design