perjantai 21. joulukuuta 2012

Sydämellistä joulua!

Viime jouluna ostin tarvikepaketin helmivirkattuun sydämeen ja tänä jouluna se tuli valmiiksi. Ripustin sen nauhasta seinälle roikkumaan.
 
 

Erikokoisia pehmosydämiä ja pussukoita olen tänäkin vuonna ommellut lahjaksi ja oman kodin somisteeksi, tässä niistä muutamia.



Aiemmin keväiset tilda-tytöt saavat viettää tämän joulun kuistin ovessa, kun ompelin niille uudet punaiset mekot ja tonttulakit.



Näissä tunnelmissa toivotan kaikille blogiani seuraaville lämmintä joulumieltä ja rauhaisaa joulunaikaa! Tavataanhan jälleen pyhien jälkeen.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Pakon edessä

 
Juhlat tulossa, ei mitään päälle pantavaa, budjetti olematon... Mikä neuvoksi?
 
Siivotessani unohduin selailemaan vanhoja käsityölehtiä. Niiden joukossa oli SK 10/10, josta löytyi viskoosista ommellun tunikamekon kaava. Muistan tykästyneeni malliin jo lehden ilmestyessä ja hankin sitä varten kankaankin valmiiksi, koskaan sitä ei vain ole tullut ommeltua. Ja kyllä vaan, kangas löytyi, edelleen Eurokankaan pussissa ja kuittikin oli tallessa.
 
Omien vaatteiden, erityisesti juhlavaatteiden, ompelu menee niin kauas omalta mukavuusalueeltani, että onnistun välttelemään sitä erinomaisen hyvin. Juuri siihen suuuntaan olisi kuitenkin osaamista kehitettävä, hyvä että joskus joutuu edes näin pakon edessä harjoittelemaan. ;)
 
Tarkoitus oli kai aikoinaan tehdä tämä tunikamitassa, mutta kangas oli niin edullinen, että olin hankkinut sitä mekkoon riittävän palan. Hyvä niin, sillä nyt toteutin mekon pitkänä versiona.
 
Kaava on xl-malli, tosi reilu ja vieläpä aika rintavalle kaavoitettu. Jouduinkin hieman tekemään muokkauksia ompelun edetessä. Nätti malli kuitenkin, varmaan toimisi myös arkena tunikamitassa trikoisena versiona.


lauantai 15. joulukuuta 2012

Hulmuavia helmoja

 
 
Edellisten juhlamekkojen ompelusta on vierähtänyt sen verran pitkään, että olin ehtinyt unohtaa kuinka raivostuttavaa puuhaa poimuttaminen voikaan olla. Näiden helmojen kanssa meinasi usko loppua, mutta valmista tuli ja lopputulos on onneksi kaiken vaivan arvoinen.
 
 
 
Inspiraation mekkoihin sain tietysti täältä. Mustavalkoisuus ja runsaat helmat olivat niitä herkkuja jotka halusin siirtää omiinkin luomuksiini. Tahdoin kuitenkin hieman eri malliset mekot, joten lähdin muokkaamaan mieleistäni Mekkotehtaan Riine-kaavasta. Jatkoin etu- ja takakaarrokkeita alaspäin kainaloiden alle ja kavensin sentin kaavakappaleiden sisäreunasta, yhteensä ympärysmitta kapeni siis 4 cm.
 
Uloimman helman kaava on sama kuin näissä mekoissa (kädentien kohdalla leikkasin suoraan ja etuhelmaan tein kaarevan leikkauksen). Kun helman kiinnitys on alempana, mekosta tulee nilkkapituinen. Isommassa mekossa alin helma on 9 cm lyhyempi kuin uloin helma ja keskihelma 9 cm lyhyempi kuin alin helma. Näihin ompelin 15 cm (sis. sv) leveät röyhelöt. Pikkumekossa alin helma on vastaavasti 10 cm ja keskihelma 7,5 cm lyhyempi. Pienemmässä mekossa helmat asettuvat minusta kauniimmin. Tämä yhtä lailla muistilapuksi itselleni, kuin vinkiksi muille mekko-ompelijoille. :)
 
Kannattaa muuten valita mekkoon ohutta puuvillaa ja käyttää alushelmoissa vaikka puuvillabatistia, niin poimuttaminen on helpompaa eikä helmasta tule liian raskas. Näissä mekoissa vain keskimmäisen helman perhoskangas oli sopivan ohut.
 
Hieman väriä mekkoon tuovat takaa solmittavat satiininauhat. Niille ompelin sivusaumoihin lenkit, että pysyvät varmemmin menossa mukana.





tiistai 11. joulukuuta 2012

Onnenpotkuja



Lämmin kiitos kaikille ompeluvinkkikisassa äänestäneille! Lahjakortti oli iloinen yllätys, jolla aion hankkia ainakin tunikakankaan itselleni. Olin muutenkin onnekas Royal-tuotteen juhlaviikolla, sillä piilokuvakisasta sain palkinnoksi kuumailmapallotrikoota ja ompelumerkkejä. Keskimmäinen lapsista jo malttamattomana odotteleekin tästä itselleen vaatetta, hän kun sai valita lempivärinsä. :)

Koska onnetar on suosinut minua, haluan jakaa jotain myös eteenpäin. Mitään varsinaista arvontaa en nyt ala järjestää, mutta päätin arpoa palkinnon kaikkien tämän vuoden aikana blogiini kommentteja jättäneiden kesken. Tämä siis myös kiitoksena teille ihanille ja aktiivisille lukijoille, jotka jaksatte ilahduttaa viesteillänne. :) Arpalipukkeita sai niin monta, kuin kommentteja oli jättänyt, eli aktiivisuus oli tässäkin eduksi.
Mitään valmista vaatetta en uskaltanut näin joulun alla luvata, niinpä toivotan tekemisen iloa lankapaketin muodossa: voittajalle lähtee kaksi kerää lämpimän punasävyistä Novitan Puro-lankaa. Näistä valmistuu vaikkapa tuollainen edellisen postauksen kauluri.

Pidemmittä puheitta, arvonnan voittaja on Mieli. Paljon onnea! Laitathan viestiä osoitteeseen vaapulavot (at) gmail.com, niin laitan palkintosi postiin.

Lämmintä ja pehmeää

 
 
Virveriikan blogista bongasin syksyllä kauniin Puro-langasta neulotun kaulurin ja sellaistahan piti itsekin kokeilla. Ohje löytyy Novitan talvilehdestä, jossa se on tehty eri langoista.
 
Tästä tuli aika reilun kokoinen, ohuemmatkin puikot olisivat riittäneet, vaikka käsialani on yleensä hieman tiukkaa. Ihanan lämmin ja pehmeä tästä kuitenkin tuli ja nämä Puron värit ovat upeita. Tässä sävynä Kajo.


lauantai 1. joulukuuta 2012

Joulukuun ensimmäinen

 
Lasten mielestä lähes yhtä jännittävä päivä kuin jouluaatto. :)
Meillä ainakin oltiin jo aikaisin ylhäällä, uteliaina kurkistamaan mitä kalenterin luukusta paljastuu. Tänäkin vuonna kalentereita kertyi useampi per nenä, vaikka olin kovasti sitä mieltä että vähempikin riittäisi...
 
Esikoinen kerää jalkapallokortteja ja halusi löytää niitä kalenteristakin. Sellaista kalenteria ei ainakaan minun tietääkseni kaupoista saa, joten äiti osti kortteja ja teki pojalle kankaisen kalenterin, jonka taskuihin voi kätkeä yllätyskortin joka päivälle.
 
Hyödynsin tarpeettomaksi jäänyttä, kapeaa lastenhuoneen verhoa, jossa oli valmiina tankokuja ja päärmätyt sivut. Väri ei ole kovin jouluinen, mutta sopii hyvin pojan huoneen väreihin. On muuten todellisuudessa heleämmän värinen kuin kuvassa näyttää, tässä joulukuun valossa on mahdoton saada kelvollisia kuvia. :(
 
Taskuiksi leikkasin kaitaleet samasta verhosta ja aplikoin numerot sini- ja punasävyisistä tilkuista, somisteeksi ompelin tähtinauhaa. Tekisi mieli koristella tuota vielä vähän lisää, mutta sen verran hommaa oli noissa aplikoinneissa, etten ihan samaa syssyyn jaksanut enää näpertää enempää. Annoin tälle luvan olla hyvin suurpiirteinen luomus ja sellainen siitä totta vieköön tulikin. Ei löydy mitään millintarkkaa eikä viivasuoraa, eikä ole tarpeenkaan. :) 
 
 


tiistai 27. marraskuuta 2012

Pieni sydänneulatyyny ja pari ompeluvinkkiä

Ompelupöytäni sijaitsee kodinhoitohuoneessa, jossa tilaa on varsin niukasti. Niinpä piirrän kaavat, leikkaan kankaat ja neulaan kappaleet yhteen keittiön pöydällä, lattialla tai jossain muualla, missä paremmin sopii työskentelemään. Tästä seuraa sellainen ikävä juttu, että neulatyyny on usein jossain muualla kuin missä sitä tarvittaisiin.
 
Nyt on paikka ainakin ompelusta irrotettaville neuloille, kun ompelin ja kiinnitin pikkuruisen neulatyynyn ompelukoneen runkoon. Tyynyn takana on nappi, jolla se kiinnittyy koneen rungon ympäri kulkevaan napinläpikuminauhaan. Niin se on tarvittaessa myös helppo ja nopea irrottaa. Tämä on paitsi kätevä, myös aika söpö. :)
 
 
 
 
 
Lähetin tämän ja muutaman muun pikku vinkin Royal-tuotteen ompeluvinkkikisaan. Laitan tänne blogiin vinkit, jotka eivät äänestykseen asti selviytyneet, jos niistä olisi jollekin iloa ja hyötyä.
 
Vinkki 1. Minigrip-pussit sopivat moneen, myös kaavojen säilytykseen. Ne ovat tilavia ja kestäviä, eivätkä kaavat pääse luiskahtamaan vahingossa pois pussista. Säilytän kaavapussit paksun mallisissa kulmalukkokansioissa, joita voi pinota päällekkäin, jolloin ne sopivat matalaankin hyllyyn. Kun kaavat lajittelee eri värisiin kansioihin vaikkapa koon tai käyttäjän mukaan, tarvittavat kaavat löytyvät helposti.
 
 
 
 
 
Vinkki 2. Onko langan neulansilmään pujottaminen hankalaa? Leikkaa langanpää poikki vinottain, niin lanka sujahtaa paikalleen  kuin itsestään.
 
 
 
 
Neljäs, kaavojen piirtämistä helpottava vinkki, osallistuu vinkkikisaan numerolla 1. Käy kurkkaamassa ja äänestä suosikkiasi täällä.


lauantai 24. marraskuuta 2012

Riinejä kolmessa koossa

Ompelupöydällä vallitsee suma. Joka projektista tuntuu puuttuvan jotain; resoria, vetoketjua, tukinauhaa... Eikä asiaa lainkaan auta tämä krooninen aikapula. Blogipäivityksetkin ovat jääneet pahoin jälkijunaan, nämäkin mekot valmistuivat jo isänpäivän alla.
 
Loppuvuodesta riittää monenlaista pientä juhlavaa tilaisuutta, joita varten ompelin tyttösille tällaiset yksinkertaiset kukkamekot. Kankaan olen löytänyt Eurokankaan palalaarista. Kaarrokkeen vuorina on Iinulta tilattua pilkullista turkoosia puuvillaa.
 
Kaava on mekkotehtaan Riine, oikein kiva ja helppotekoinen malli. Koska aiemmat mekkotehtaan kaavoilla tekemäni mekot ovat olleet mielestäni turhan lyhyitä, otin näihin helman mitan seuraavasta suuremmasta koosta.
 

 
 
Takahalkio kiinnittyy helmiäiskukkanapein ja etukaarrokkeen alareunaan ompelin ruskeaa pitsiä.





Vielä lähes samanlainen mekko minikoossa, sillä tulin tilanneeksi tytöille pukinkonttiin Disney Animator's collectionin Lumikin ja Arielin. Tämäkin lahjaidea ja nuken mekkokaava Mekkotehdas-blogista. Pikkumekkoja täytynee ommella vielä muutama lisää ennen joulua...



tiistai 30. lokakuuta 2012

Uskolliset ystävät

Ruskean velourin loppupala jäi pyörimään pöydälle ja sain siitä innostuksen ommella kuopukselle ruskean setin. Herttaisen pehmoista mäyräkoiratrikoota olen jemmaillut pienen eläinystävän paitaan ja nyt oli sopiva aika toteuttaa tämäkin suunnitelma.
 
Pelkkä ruskea tuntui kovin valjulta ja lisäsin piristeeksi pinkit resorit ja pari taskua sijoittelin summamutikassa paidan etukappaleelle. Pikkuiset joustofroteiset paikkataskut kiinnitin taso-ompeleella. Kaavana vanha ystävä Little Lamb (OD 4/12). Kangas Tiritomista.
 
 
 
 
Velourhousut tein isompien kukkataskuhousujen kaavalla ilman saumavaroja ja muutenkin hieman pienentäen. Istuvat pikku tiitiäiselle paremmin kuin hyvin. Lahkeissa on käännettävät resorit, että jalat mahtuvat kasvamaan. Taskukaavat sijoittelin mäyriskankaalle niin, että toisesta taskusta kurkistaa hauvan pää ja toisesta häntä. Velour ja resorit Fabriinasta.
 
 
 
 
Sovituskuvat ovat mitä ovat, valo oli kehno eikä malli ollut yhteistyöhaluinen, mutta tässäpä näitä kuitenkin: 




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

For my cute little monkeys

 
 
 
Novitan kevätnumerossa oli hauska apinasukkien ohje, jossa vieläpä oli 8-vuotiaalle sopiva koko. Lisäsin raidoilla väriä, muuten noudattelin alkuperäisohjetta. En ole kovin taitava kirjoneuleissa, mutta tämä malli oli sopivan yksinkertainen. Muutenkin ohje oli helppo kirjoneuleella vahvistettuine kantapäineen ja joka toinen kerros tehtävine kavennuksineen. Lanka Novita 7 veljestä.
  
 
 
 
Koska sukat kuitenkin unohtuvat kouluun/kavereille/mummulaan, tein saman tien varasukat. Nämä on kokonaan jämälangoista neulottu ja värikirjo on sen mukainen. Eihän näitä kauniiksi voi kehua, mutta lämpöarvo lienee sama kuin sievemmillä serkuillaan.
 
 
 
 
Tyttökin sai apinasukat, lempiväreillä. Ohje on sama kuin isommissa sukissa, mutta käytin ohuempaa lankaa ja ohuempia puikkoja. Hieman reilut tuli silti. Lankana Novitan Nalle ja Wool. 
 
Mistähän saisi intoa tikkailla vielä kuopukselle omat?? Ensimmäiset sukat valmistuivat vauhdilla, toiset melko nopeasti, kolmansissa vierähtikin jo hyvä tovi... On se vaan niin tylsää tehdä montaa samanlaista peräjälkeen.

 
 
 
Mitä äiti edellä, sitä lapset perässä... Tytär ilmoitti tässä päivänä eräänä, että hän tahtoisi ommella sukat. Ompelukoneella. Kysyin, kävisikö mieluummin kaulaliina. Kävihän se ja kankaaksi hän valitsi roosan resorin. Äidin avustuksella siitä syntyi tällainen tuubihuivi:
 
 
Kovin pitkään ei keskittymiskyky riittänyt, kun värityskirja jo vei voiton, mutta aika hyvä alku 4-vuotiaalle! :)

maanantai 22. lokakuuta 2012

Jokaisessa tytössä asuu pieni prinsessa

 
Ehkä juuri 4-vuotiaana se prinsessa pyrkii esiin innokkaammin kuin koskaan. Meillä on meneillään hyvin prinsessainen kausi, kaiken pitäisi olla vaaleanpunaista, kimallusta ja hörhelöä.
 
Kahden prinsessan äitinä en voinut vastustaa Hilcon Magic tale-collaria, joka kaiken lisäksi on niin suloisen pehmoista että!
 
 
Kankaasta tuli hupparit mukavan kapoisella Funny Fox-kaavalla (OD 4/12). Tarkoitus oli tehdä vain isommalle tytölle, mutta leikkausvirheen ansiosta pikkusiskokin sai omansa, vaikka päätin jo että samistelu saa toistaiseksi riittää. Pienempi takki on leikattu ilman saumavaroja ja hieman helmaa ja hihoja lyhentäen, koko lienee suunnilleen 98 cm. Tuo isompi siis kokoa 104 cm.
 
Kaikki kankaat Fabriinasta. Kuvien housuista lisää täällä ja täällä. Jotakuinkin vuosi sitten tehtyjä, paljon pidettyjä ja vielä ihan sopivat ja hyväkuntoiset. :)

Eipä näistä enempiä, loppuun vielä majesteetillinen kuvapläjäys:

 

 

 


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Hyvän mielen kukkataskuhousut



Minä ainakin tulen hyvälle tuulelle tällaisesta värikylläisyydestä, toivottavasti nämä ilahduttavat muitakin. :)

Siskoksille tein tilauksesta velouriset kukkataskuhousut. Kankaaksi valittiin Hilcon herkullisen tummanruskea velour, koska sitä sattui minulla olemaan valmiina ja ihan loistavastihan se sopiikin pohjaksi eri värisille kukkasille.

Muuten sain vapaasti käyttää valitsemiani sävyjä, kunhan lopputulos olisi riittävän värikäs. Isosiskon (koko 98 cm) housuista löytyy oranssia, pinkkiä ja keltaista. Pikkusiskon (koko cm) pöksyissä sävyt ovat astetta hempeämmät. Myös raitaresorit ovat Hilcoa. Velour ja raitaresorit hain Fabriinasta, aplikointikankaat löytyivät omista tilkkujemmoistani.

Lahkeisiin tein extrapitkät resorit, niin etteivät nämä jäisi pieneksi vielä piiitkään aikaan. Kaavat ovat omia muokkauksiani.

 
 
 


Sivusaumaan laitoin sävy sävyyn istuvat 'Handmade Unique Item'-nauhat. Sopivat muutenkin kuin värinsä puolesta, tuskinpa aivan samanlaisia tulee kaupungilla vastaan. :)

lauantai 13. lokakuuta 2012

Lahjaksi, tilauksesta ja vähän omillekin ommeltuja

Isompi tytär sai kutsun ihka ensimmäisille kaverisynttäreille. Siis tiedättehän, sellaisille mihin isot tytöt menevät ilman äitiä. Lahjaksi lähti jättimäisen prinsessatarrapaketin kanssa tällainen itse ommeltu hassu laukku. Ajatus lähti Clare Youngsin kirjasta 'Ihanat itsetehdyt laukut', joskaan tässä en ihan kirjan mittoja käyttänyt. Päällinen on tilda-kangasta, vuori vaaleanpunaista pilkkupuuvillaa. 
 
 
 
 
Juhlan aihetta riittää, sillä lapset saivat alkuviikosta uuden serkkupojan. Vauvalahjaksi tein haalarihousut koossa 68 cm. Vauvan äidillä on sama lempiväri kuin minulla, joten vihreää sen olla pitää. Tätä tehdessä pienokainen oli vielä masussa, eikä ihan täyttä varmuutta sukupuolesta ollut, joten toisen värisillä resoreilla tämä olisi sopinut mainiosta tytöllekin. Kössi Kengurua en ole aiemmin päässyt aplikoimaan, niinpä se loikkasi nyt näihin housuihin.
 



Hilcon vaaleanvihreä velour on Fabriinasta. Takakappaleille oli pakko tehdä leikkaussaumat, että sain kankaan riittämään. Sauman ompelin tasona, ettei se painaisi vauvan selkää ja naamioin somistin stardots-nauhalla.

 
 
 
Tilauksesta tein pienelle pojalle peruspaita-housusetin. Hänen äitinsä valitsi kuviokankaaksi Znokin kesä-jerseyn ja minun tehtäväkseni jäi yhdistää siihen vihreää. Olen aiemminkin huomannut vihreän olevan erityisen hankala yhdistelyväri ja tässäkin tapauksessa pyörittelin pitkään eri vaihtoehtoja. Lillestoffin raitatrikoo sopi minusta hienosti yhteen kuviokankaan kanssa. Olin hankkinut sitä itselleni harmillisen vähän, mutta fb:n kangashamstereitten kautta löytyi onnekkaasti riittävä palanen näihin hihoihin.

 
 
Housut tein Tiritomin vaaleanlimestä velourista. Laitoin pienen tähtinauhalla koristetun paikkataskun toiselle puolelle, sinne voi halutessaa jemmata jonkin pikku aarteen.

 
 
 
Tilauksesta tehty on myös kuvan kukkapipo, joka lähti 4-vuotiaalle neitokaiselle. Pikkuveljelle löytyi sopiva päähine edellisen postauksen pipoista. Ja samalla saumurin surinalla valmistui omalle kuopukselle pipo satumetsäjerseystä. jota oli jäljellä vain juuri ja juuri tuollaisen pienen pipon verran.
 
 
 
 
Niin, ne synttärit... mikä ihana tekosyy ommella tytölle uusi mekko. :D Aikaa oli hyvinkin rajallisesti, joten malli on mahdollisimman yksinkertainen, sama kuin tässä mekossa. Hieman lisäsin leveyttä, minkä huomasin sittenkin aivan turhaksi. Henkarilla riippuessaan näyttää enemmän yöpaidalta, mutta on päälle puettuna aivan sievä. Ja tytär on tyytyväinen, kun äiti on kerrankin ymmärtänyt käyttää hänen lempivärejään. :) Tämän kukkatrikoon olen joskus muinoin hamstrannut Kangastukusta.