perjantai 21. joulukuuta 2012

Sydämellistä joulua!

Viime jouluna ostin tarvikepaketin helmivirkattuun sydämeen ja tänä jouluna se tuli valmiiksi. Ripustin sen nauhasta seinälle roikkumaan.
 
 

Erikokoisia pehmosydämiä ja pussukoita olen tänäkin vuonna ommellut lahjaksi ja oman kodin somisteeksi, tässä niistä muutamia.



Aiemmin keväiset tilda-tytöt saavat viettää tämän joulun kuistin ovessa, kun ompelin niille uudet punaiset mekot ja tonttulakit.



Näissä tunnelmissa toivotan kaikille blogiani seuraaville lämmintä joulumieltä ja rauhaisaa joulunaikaa! Tavataanhan jälleen pyhien jälkeen.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Pakon edessä

 
Juhlat tulossa, ei mitään päälle pantavaa, budjetti olematon... Mikä neuvoksi?
 
Siivotessani unohduin selailemaan vanhoja käsityölehtiä. Niiden joukossa oli SK 10/10, josta löytyi viskoosista ommellun tunikamekon kaava. Muistan tykästyneeni malliin jo lehden ilmestyessä ja hankin sitä varten kankaankin valmiiksi, koskaan sitä ei vain ole tullut ommeltua. Ja kyllä vaan, kangas löytyi, edelleen Eurokankaan pussissa ja kuittikin oli tallessa.
 
Omien vaatteiden, erityisesti juhlavaatteiden, ompelu menee niin kauas omalta mukavuusalueeltani, että onnistun välttelemään sitä erinomaisen hyvin. Juuri siihen suuuntaan olisi kuitenkin osaamista kehitettävä, hyvä että joskus joutuu edes näin pakon edessä harjoittelemaan. ;)
 
Tarkoitus oli kai aikoinaan tehdä tämä tunikamitassa, mutta kangas oli niin edullinen, että olin hankkinut sitä mekkoon riittävän palan. Hyvä niin, sillä nyt toteutin mekon pitkänä versiona.
 
Kaava on xl-malli, tosi reilu ja vieläpä aika rintavalle kaavoitettu. Jouduinkin hieman tekemään muokkauksia ompelun edetessä. Nätti malli kuitenkin, varmaan toimisi myös arkena tunikamitassa trikoisena versiona.


lauantai 15. joulukuuta 2012

Hulmuavia helmoja

 
 
Edellisten juhlamekkojen ompelusta on vierähtänyt sen verran pitkään, että olin ehtinyt unohtaa kuinka raivostuttavaa puuhaa poimuttaminen voikaan olla. Näiden helmojen kanssa meinasi usko loppua, mutta valmista tuli ja lopputulos on onneksi kaiken vaivan arvoinen.
 
 
 
Inspiraation mekkoihin sain tietysti täältä. Mustavalkoisuus ja runsaat helmat olivat niitä herkkuja jotka halusin siirtää omiinkin luomuksiini. Tahdoin kuitenkin hieman eri malliset mekot, joten lähdin muokkaamaan mieleistäni Mekkotehtaan Riine-kaavasta. Jatkoin etu- ja takakaarrokkeita alaspäin kainaloiden alle ja kavensin sentin kaavakappaleiden sisäreunasta, yhteensä ympärysmitta kapeni siis 4 cm.
 
Uloimman helman kaava on sama kuin näissä mekoissa (kädentien kohdalla leikkasin suoraan ja etuhelmaan tein kaarevan leikkauksen). Kun helman kiinnitys on alempana, mekosta tulee nilkkapituinen. Isommassa mekossa alin helma on 9 cm lyhyempi kuin uloin helma ja keskihelma 9 cm lyhyempi kuin alin helma. Näihin ompelin 15 cm (sis. sv) leveät röyhelöt. Pikkumekossa alin helma on vastaavasti 10 cm ja keskihelma 7,5 cm lyhyempi. Pienemmässä mekossa helmat asettuvat minusta kauniimmin. Tämä yhtä lailla muistilapuksi itselleni, kuin vinkiksi muille mekko-ompelijoille. :)
 
Kannattaa muuten valita mekkoon ohutta puuvillaa ja käyttää alushelmoissa vaikka puuvillabatistia, niin poimuttaminen on helpompaa eikä helmasta tule liian raskas. Näissä mekoissa vain keskimmäisen helman perhoskangas oli sopivan ohut.
 
Hieman väriä mekkoon tuovat takaa solmittavat satiininauhat. Niille ompelin sivusaumoihin lenkit, että pysyvät varmemmin menossa mukana.





tiistai 11. joulukuuta 2012

Onnenpotkuja



Lämmin kiitos kaikille ompeluvinkkikisassa äänestäneille! Lahjakortti oli iloinen yllätys, jolla aion hankkia ainakin tunikakankaan itselleni. Olin muutenkin onnekas Royal-tuotteen juhlaviikolla, sillä piilokuvakisasta sain palkinnoksi kuumailmapallotrikoota ja ompelumerkkejä. Keskimmäinen lapsista jo malttamattomana odotteleekin tästä itselleen vaatetta, hän kun sai valita lempivärinsä. :)

Koska onnetar on suosinut minua, haluan jakaa jotain myös eteenpäin. Mitään varsinaista arvontaa en nyt ala järjestää, mutta päätin arpoa palkinnon kaikkien tämän vuoden aikana blogiini kommentteja jättäneiden kesken. Tämä siis myös kiitoksena teille ihanille ja aktiivisille lukijoille, jotka jaksatte ilahduttaa viesteillänne. :) Arpalipukkeita sai niin monta, kuin kommentteja oli jättänyt, eli aktiivisuus oli tässäkin eduksi.
Mitään valmista vaatetta en uskaltanut näin joulun alla luvata, niinpä toivotan tekemisen iloa lankapaketin muodossa: voittajalle lähtee kaksi kerää lämpimän punasävyistä Novitan Puro-lankaa. Näistä valmistuu vaikkapa tuollainen edellisen postauksen kauluri.

Pidemmittä puheitta, arvonnan voittaja on Mieli. Paljon onnea! Laitathan viestiä osoitteeseen vaapulavot (at) gmail.com, niin laitan palkintosi postiin.

Lämmintä ja pehmeää

 
 
Virveriikan blogista bongasin syksyllä kauniin Puro-langasta neulotun kaulurin ja sellaistahan piti itsekin kokeilla. Ohje löytyy Novitan talvilehdestä, jossa se on tehty eri langoista.
 
Tästä tuli aika reilun kokoinen, ohuemmatkin puikot olisivat riittäneet, vaikka käsialani on yleensä hieman tiukkaa. Ihanan lämmin ja pehmeä tästä kuitenkin tuli ja nämä Puron värit ovat upeita. Tässä sävynä Kajo.


lauantai 1. joulukuuta 2012

Joulukuun ensimmäinen

 
Lasten mielestä lähes yhtä jännittävä päivä kuin jouluaatto. :)
Meillä ainakin oltiin jo aikaisin ylhäällä, uteliaina kurkistamaan mitä kalenterin luukusta paljastuu. Tänäkin vuonna kalentereita kertyi useampi per nenä, vaikka olin kovasti sitä mieltä että vähempikin riittäisi...
 
Esikoinen kerää jalkapallokortteja ja halusi löytää niitä kalenteristakin. Sellaista kalenteria ei ainakaan minun tietääkseni kaupoista saa, joten äiti osti kortteja ja teki pojalle kankaisen kalenterin, jonka taskuihin voi kätkeä yllätyskortin joka päivälle.
 
Hyödynsin tarpeettomaksi jäänyttä, kapeaa lastenhuoneen verhoa, jossa oli valmiina tankokuja ja päärmätyt sivut. Väri ei ole kovin jouluinen, mutta sopii hyvin pojan huoneen väreihin. On muuten todellisuudessa heleämmän värinen kuin kuvassa näyttää, tässä joulukuun valossa on mahdoton saada kelvollisia kuvia. :(
 
Taskuiksi leikkasin kaitaleet samasta verhosta ja aplikoin numerot sini- ja punasävyisistä tilkuista, somisteeksi ompelin tähtinauhaa. Tekisi mieli koristella tuota vielä vähän lisää, mutta sen verran hommaa oli noissa aplikoinneissa, etten ihan samaa syssyyn jaksanut enää näpertää enempää. Annoin tälle luvan olla hyvin suurpiirteinen luomus ja sellainen siitä totta vieköön tulikin. Ei löydy mitään millintarkkaa eikä viivasuoraa, eikä ole tarpeenkaan. :)