maanantai 1. toukokuuta 2017

Pupunen ♥

Vappu ja edelleen lunta maassa. Vieläköhän jänötkin ovat lumipuvuissaan?


Huomenna koulussa on naamiasipäivä ja eskarilainen halusi pukeutua pupuksi. Nopea ratkaisu löytyi Suuren Käsityön huhtikuun numerossa julkaistussa Muita Ihania-blofin Tiinan pupuviitasta.

Minä tein viitan polarfleecestä ja pidensin helmaa kymmenisen senttiä. Alkuperäisessä mallissa oli roikkuvat korvat, mutta me halusimme korvat pystyyn. Niinpä ompelin korvat kahdesta palasta pussiksi ja niiden sisälle taivuttelin alumiinilangasta hiuspantaan kiinnitettävät korva-aihiot. Nyt niitä voi taivutella pupujussin mielialan mukaan :).



Hauskaa Vappua!

Täällä on koleista säistä huolimatta ommeltu kesäisiä vaatteita. Blogiinkin niitä tulossa jossain vaiheessa, kun vain tarkenisi kuvaamaan... 

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Keinutaan (Kirjaesittelyssä PaaPiin kaavakirja lapsille)



Edellisessä postauksessa mainitsinkin jo vastailmestyneen kotimaisen lastenvaatekirjan
PaaPiin kaavakirja lapsille.

Kirjan takana ovat PaaPiin Anniina Isokangas ja Paula Isopahkala. Kaikki kirjan mallit ovat Paulan käsialaa, Anniina taas on suunnitellut kirjassa esiintyvät kuosit. Anniina on myös ottanut kirjan valokuvat.
Kaavoja löytyy niin tytöille kuin pojillekin koossa 86-140. Lastenvaatteiden lisäksi kirjassa on ohjeet ja kaavat kahteen naisten mekkoon koossa 34-46.

Kirjassa on yhdeksän peruskaavaa:
- Paidat
- Tunikat
-Viuhkamekot
- Leggingsit
- Collegepaidat
- Housut
- Vauvan bodyt
- Aikuisten mekko
- Pipo

Malleista on lisäksi esitetty muunnelmia, jolloin on saatu aikaan 20 erilaista vaatetta. 



Ihan aluksi kirjasta tulee eräänlainen tuttuuden tunne, siinä on jotain samaa kuin suosituissa Mekkotehdas-kirjoissa. Tarkempi selailu osoittaa, että joitain yhtymäkohtia kyllä löytyy, mutta PaaPiin kirja on silti omanlaisensa.

Omannäköisekseen kirjan tekevät luonnollisesti etenkin tutut kuosit jotka vilisevät paitsi kirjan vaatteissa, myös muussa kuvituksessa. Lapsikin selasi kirjaa innoissaan ja bongaili sivuilta omista vaatteistaan tuttuja hahmoja :).



Minua ilahdutti suuresti läpi kirjan sen selkeys ja johdonmukaisuus. Alussa on kerrottu kirjan vaatteissa käytetyistä materiaaleista ja ompelussa tarvittavista välineistä sekä esitetty mittataulukot ja ohjeet kanttauksiin ja huolitteluihin. Sen jälkeen siirrytään ohjeisiin, jotka on jaettu yllä olevien peruskaavojen mukaisesti. 

Suosikkiaukeamani on tämä:


Siinä ovat piirroksina kaikki kirjan mallit ja alla sivunumero, jolta mallin ohje löytyy. Ikään kuin kuvallinen sisällysluettelo. 
Kuvista on myös helppo havaita, mihin peruskaavaan mikin malli perustuu. Kun siis on tehnyt esimerkiksi Vilja-tunikan, on samalla valmiina etu- ja takakappaleen kaavat myös Siirin ja Silmuun, tarvitaan enää vain Silmun hihakaava, joka hieman poikkeaa muista ja leikattuna on kaavat kolmeen eri tunikaan. Kätevää!

Kirjan lopussa on lisäksi valokuvallinen sisällysluettelo. Ihan kiva tämäkin, mutta kaaviokuvaluettelokin olisi hyvin riittänyt.



Jokaiselle mallille on varattu oma aukeama, josta löytyvät kaavakuvat ja ompeluohjeet, osa yksityiskohdista on esitetty myös kuvallisin ohjein.



Jokaisesta mallista on paljon valokuvia. Osa kuvista on kauniita tunnelmakuvia ja lapsia leikeissään, mutta runsaasta kuvituksesta selviävät hyvin myös vaatteiden mallit ja yksityiskohdat. 



Kirjan takakannessa on tasku, jossa on kaksi kaava-arkkia. Arkit ovat hyvän kokoisia ja tukevalle paperille värillisenä painettuja. Mielestäni niistä oli helppo löytää ja piirtää tarvittavat kaavat.



****

Minä sain kirjan postissa viime viikolla ja heti ensimmäisen vapaapäivän tullen oli päästävä malleja kokeilemaan. Meille on PaaPiilta kankaiden lisäksi kotiutunut pari valmistunikaa ja ne ovat olleet tykättyjä niin äidin kuin lapsenkin mielestä. Mitoitus oli näin ollen tuttu, enkä siksi käyttänyt kirjan mittataulukkoa, vaan valitsin suoraan lapsen käyttämän koon. Tyttö on mielestäni aika lailla normaalivartaloinen ja kaavojen mitoitus oli hänelle varsin sopiva. Mitään muutoksia mittoihin en ole tehnyt.

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi Vilja-taskutunika. 
Tässä mallissa on hyvin oivallettu taskupussin kaava, joka piirretään etukappaleen jatkeeksi ja taitetaan sitten taskuksi. Tunikan alaetukappale leikataan erikseen. Olen aina kokenut tällaiset lasten rakastamat jättitaskut jotenkin vaikeiksi kohdistaa ja saada suoraan, mutta tässä sitä ongelmaa ei ollut, vaan tasku asettui oikealle kohdalle melkein itsestään. Aion ehdottomasti käyttää tätä tyyliä jatkossakin ja muokata sen myös kirjan paitakaavaan sopivaksi.




Olen vuosien varrella kokeillut lukuisia leggingsien kaavoja, mutta vain harva niistä on ollut muokkaamatta hyvä. Siksipä halusin heti kokeilla, millainen tämän kirjan kaava olisi. Ei huono. Yläosaan jää jonkin verran väljyyttä, jota voisi seuraaviin kaventaa pois, mutta säärestä istuvuus on tällaisenaan täydellinen. Caprileggingseihin valitsisin ehkä suoraan numeroa pienemmän koon.

Mustavalkoisia on nyt kertynyt kaappiin (ks. vaikkapa edellinen postaus), joten tällä kertaa kaipasin väriä ja juuri sopiva sävy löytyikin PaaPiin uudesta auringonkeltaisesta trikoosta. Yksiväriset housut olisivat ehkä sellaisenaan olleet liian tylsät lapsen makuun, niinpä lisäsin lahkeensuuhun frillat.








Kuviotrikoota jäi vielä palanen, juuri sopivasti pipon verran. 
Olen tottunut leikkaamaan pipon yhtenä kappaleena, jolloin saumat tulevat vain taakse ja päälaelle. Siksi alkuun vähän kummastelin tätä kahdesta kappaleesta ommeltavaa mallia. Mutta eivät nuo sivusaumat sittenkään silmää häiritse. Tupsuja ompelin tällä kertaa kaksin kappalein sivusaumoihin, samaa iloista keltaisen sävyä kuin leggingsit. Tupsut, kuten kaikki postauksen kankaatkin, ovat PaaPiilta.
(Mikään maksettu mainos tämä ei kuitenkaan ole, vaan ihan omaa ihastustani kauniisiin väreihin ja kuoseihin)




Kenelle tämä kirja sitten parhaiten sopii?

Jos olet jo kokenut lastenvaatteiden ompelija ja omat lempikaavasi löytänyt, ei kirja ehkä tarjoa paljoakaan uutta. Mutta jos arvostat sitä että hyvät peruskaavat löytyvät samoista kansista, on tämä kiva lisä kirjahyllyyn.
Aloittelevalle ompelijalle sen sijaan suosittelisin lämpimästi, sillä tämä on selkein kaavakirja jonka olen nähnyt.


Mitenkäs olisi seuraavaksi PaaPiin kaavakirja aikuisille? Ostaisin :).

maanantai 30. tammikuuta 2017

Kynnyksen yli



Hei  vaan, täällä ollaan!

Blogia ei ole kuopattu, vaikka ymmärrän hyvin jos niin luulitte. Edellisestä postauksesta on käsittämättämän pitkä aika, lähes puoli vuotta. Olen minä sinä aikana jonkin verran ommellut ja ehkä enemmänkin neulonut, vaikka kesän flow syksyn tullen hiipuikin. 
Kesällä ompelukoneeni olivat kotona keskellä kaikkea, siinä oli helppo käydä surauttamassa pari saumaa ihan vain ohimennen. Vaan siinä ne eivät tietenkään voineet loputtomiin olla ja kun sitten siirsin koneet takaisin ahtaaseen kodinhoitohuoneeseen, ei se enää samalla lailla houkutellutkaan ompelemaan. Alkoi syntyä pieniä neuleita: sukkia, pipoja, kaulureita, puikot ja lankakerä kun on niin helppo napata mukaan melkein mihin vaan.

Miksi ne eivät sitten koskaan päätyneet blogiin? Ehkä siksi, että neulomisen hitaan temmon vuoksi ehdin kyllästyä niihin, ennen kuin ne ehtivät edes valmiiksi. Ehkä siksi, että ne menivät käyttöön ennen kuin tuli kaunis ilma niiden kuvaamiseen? Tai siksi, etten muka millään ehtinyt niitä bloggaamaan? 

Ennen kaikkea siksi, että noiden kaikkien toteuduttua ja tauon pidentyessä onnistuin kasvattamaan niin korkean kynnyksen kirjoittamiseen, että palaaminen tuntui vaikealta, melkein ylivoimaiselta. 
"Eihän nämä perussukat ketään kiinnosta... Tämä kuosikin on jo ikivanha... Muut kokeilevat uutta ja minä aina vaan teen tätä samaa... Mitä muka näistäkin leggingseistä osaisin sanoa... En saa tässä pimeydessä edes kivoja kuvia..."

Mutta silti jotenkin kaipasin tätä. Kaiken sen tehdyn dokumentointia ja vuoropuhelua teidän muiden saman asian parissa viihtyvien kanssa (toivottavasti teistä jokunen on vielä siellä kuulolla ). Siksi kai olen täällä taas, perustunikoiden ja leggingsien sekä keskinkertaisten kuvieni kanssa. Kun en vain osaa ilmankaan olla.
Parin vuoden takaiseen postaustahtiin ei kai ole enää paluuta, mutta jos vaikka edes kerran kuussa jotain julkaisisin, omaan tahtiin ilman paineita. Siinä vaatimaton tavoitteeni tälle vuodelle, joka muuten on jo tämän blogin kahdeksas (huh huijaa, miten aika juoksee).

-----

Seuraavaksi muutama jo aikaa sitten valmistunut samistelusetti, ihan sitä tuttua peruskamaa kivoista kuoseista. Paitojen ja tunikoiden kaavat ovat samasta Ottobren numerosta (1/16): vanhemmista postauksista tuttu lemppari Gissa Vem vähän muokattuna sekä ylisuuri paita (en nyt löytänyt lehteä tähän hätään, että olisin voinut tarkistaa kaavan nimen). Jättipaidan kaavan valitsin siksi, että saisin tuon suuren kissakuvan mahtumaan kokonaan etukappaleelle. Leikattuna paidan näyttivät ihan kammottavilta kaavuilta, mutta puettuna ne ovat sittenkin tosi kivat ja ihan tyttöjen lempparit.

Kankaat PaaPiin Siiriä ja Myyryä sekä Virtasta, Mutturalla-blogin Annikan suunnittelemaa Milli Melonya sekä Kuosiverstaan ihanaista Aaltoa. PaaPiita tullaan täällä näkemään kohta lisääkin, sillä viime viikolla posti toi minullekin uutukaisen PaaPiin kaavakirjan. Sen malleja oli jo viikonloppuna päästävä vähän kokeilemaan.

Pirteää viikon alkua ja kuulemisiin!








keskiviikko 10. elokuuta 2016

Vielä hetken kesätunnelmissa




Jatkoa edelliseen postaukseen, lisää kesäisiä kuvia ja vaatteita. Vähän jo pitkiä lahkeitakin syksyä silmällä pitäen.

Tämän vuoden lasten Ottobre-lehdissä on ollut paljon hyviä kaavoja, joita olenkin ahkerasti hyödyntänyt. Yksi niistä on tämä Panda & X-Print (OD 3/16), joka on mukavan kapealinjainen ja lisää ilmettä saa käyttämällä sivukaitaleissa ja hihoissa eri kuoseja. Mainio Leena Rengon Raitilla-kangas on Pehemialta. Pikkusiskon paidassa hihat ovat PaaPiin Pebbles-trikoota, alempana olevaan isosiskon paitaan tein siitä vain sivukaitaleet.

Tulevalle eskarilaiselle halusin kokeilla jo muitakin housuja, kuin iänikuisia leggingsejä. Arrow-kaava (OD 1/16) näytti hyvältä ja kokeilin sitä Noshin farkkucollegesta. Hieman leveät ovat, mutta onneksi kelpaavat päälle. Takataskujen malli on hyvä, mutta etutaskut tuppaavat pullahtamaan ulos. Etulahkeeseen silitin vielä pienen pinkki-vihreän kukkakangasmerkin ja toisen takataskun reunassa on pala koristenauhaa, nämä yksityiskohdat vain eivät tässä kuvassa näy.




Isosisko sai samasta kankaasta housut Free Motion-kaavalla (OD 4/16). Laneilla eräs kanssaompelija teki sillä housut pienelle pojalleen ja innostuin kokeilemaan kaavaa suurimmassa koossa. Vähän epäilytti, huoliiko tyttö näitä ollenkaan, mutta hyvin kelpasi ja sopivat minusta aika kivasti tämän koulutytön tyyliin. Alempana toiset samalla kaavalla PaaPiin mintunvärisestä joustocollegesta tehdyt housut.

Kirpparilta ostin noin 150-senttisen paljettitopin ajatuksena pienentää se omalle tytölle sopivaksi. Lähempi tarkastelu kotona osoitti kuitenkin, että paidassa oli useita pienenpieniä viiltoreikiä ja kangas muutenkin oli aivan kieroa. Paljettiosa sentään oli ehjä. Muutin suunnitelmaa ja vanhaa paitaa mallina käyttäen leikkasin topista lyhyen etukappaleen ja toisen samanlaisen Noshin puuterinvärisestä trikoosta (tässä siis kaksi etukappaletta päällekkäin). Samasta trikoosta tuli myös takakappale ja kaitaleet. 




Vaikka kaapista löytyy monta minttua kangasta, eipä ollutkaan helppo löytää sopivaa yläosaa näihin housuihin, kaikissa sävy oli erilainen kuin tässä. Bloome Copenhagenin inkatrikoo kuitenkin sointui ja siitä tuli t-paita, vaikka olin sitä muuhun ajatellut. Paidan kaava on Suuren Käsityön kesällä ilmestyneestä numerosta, mutta en tiedä oliko vikaa kaavassa vai sen piirtäjässä, kun etu- ja takakappale eivät millään sopineet yhteen. Leikkasinkin sitten etukappaleen uusiksi takakappaleen mukaan. Sen seurauksena helma jäi liian lyhyeksi ja pelastin tilanteen kaksinkertaisella helmaröyhelöllä. Ei mikään kaikkein toimivin ratkaisu, mutta aivan käyttökelpoinen paita tästäkin tuli.



Koska tyttö on suuri kissojen ystävä, ompelin housujen valesepalukseen tämmöiset hauskat napit:



Edellisessä postauksessakin nähty Paperplane (OD 3/16) tässä alkuperäisessä muodossaan. En oikein tykkää noista hihoista ja siksi olenkin tehnyt myöhemmät versiot hihattomina. Laukun tyttö tilasi itselleen, kun olin tehnyt samalla Mekkotehtaan mallilla facebook-ryhmän ompeluvaihdossa pussukan pienelle tytölle. Limen (napissa ja vuorissa) ja pinkin yhdistelmä on lapsen itse valitsema. Mekon kangas on Ainolasta, pinkki puuvilla HH-kankaasta.



Verson Puodin värikäs Siskonpeti päätyi kesäleggareiksi, joista tässä toiset. Kaava joku vanha, en muista enää mikä. Tämä kuosi oli vain sattui olemaan enemmän äidin kuin lasten mieleen...



Lomareissulla kävimme Muumimaailmassa, jonne nuorimmainen lapsi on toivonut jo monena kesänä. Sää ei ollut kuvauksille kovin otollinen, sillä aamulla satoi vettä kaatamalla. Onneksi päivän mittaan sää kirkastui ja aurinkokin paistoi lopulta. Sateisessa säässä oli se hyvä puoli, että tungosta ei ollut ja hahmot viihtyivät pitkään muumitalon kuistilla sateensuojassa lapsia tapaamassa. Taisimme bongata kaikki paikalla olleet muumihahmot, jotka saivat kukin halauksen pieneltä ihailijalta :). 

PaaPiin lumpeenkukat olivat rakkautta ensi silmäyksellä. Tein ensin harmaasta mekon itselleni ja myöhemmin löysin palakorista tytöille vaaleanpunaista ja keltaista. Isomman tytön tunika Monarch-kaavalla (OD 3/16). Tosi nätti malli muuten, mutta helma niin lyhyt, että jätin siihen käänteen tekemättä ja huolittelin vain mustalla pitsillä.  



Pienemmällä Paperplane hihattomana ja tuplahelmalla, tämä on oma suosikkini. Kirpparilta löytynyt vyö on tytön lempiasuste. Molemmilla tytöillä Sporty Girl-leggingsit (OD 4/16), joiden kangas Royal-Tuotteelta.



Kenties kesän paras päivä?



Menossa koululaisten viimeinen lomapäivä, huomenna alkaa taas arkinen aherrus. Syysvaatteet ovat tällä pajalla vielä pahasti vaiheessa, onneksi lyhyillä hihoilla ja huppareilla vielä tarkenee. 

Pikkuhiljaa sanotaan hyvästit kesälle ja otetaan syksy vastaan. Tuokoon se mukanaan paljon uutta ja innostavaa. Blogiin se tietää ainakin pitkiä hihoja, lämpöisiä kankaita, pehmeitä neuleita. Villalangat ja puikot ovat alkaneet taas kutsua puoleensa ja yhdet sukat ovatkin jo valmiina. Millaisia syyskäsitöitä sinulla on mielessä?

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kesävaatteita ja kappale kaunista Pohjanmaata


Heleää heinäkuuta! 

Täällä vietetään kesäloman viimeisiä päiviä. Ensi viikolla olisi edessä paluu töihin, mutta vielä muutamaa lomapäivää jemmailen elokuulle ennen koulujen alkua. Vaikka tämä kesä tähän asti onkin kai ollut keskimäärin melko viileä, ei minulla ole ollut säissä mitään valittamista. Paljain varpain on tarjennut kulkea ja mekoille sekä shortseille ollut mukavasti käyttöä. Uimassakin ollaan käyty moneen otteeseen.

Kesän mittaan olen ommellut vähän sitä sun tätä. Enimmäkseen helppoa perusvaatetta ja niin sekalaisesti kuoseja laidasta laitaan, etten oikein ole osannut jäsennellä tuotoksia tänne blogiin asti. Mutta koska Suomen kesä on kaunis, olen kuvaillut (osin Sirpukan solmuissa-haasteen innoittamana) lapsia ja vaatteita kesäisissä maisemissa lähitienoilla (vain viimeinen postauksen kuva on omalla terassilla otettu). Tässä kuvista osa ja samalla siis pieni palanen meidän kesää.


Timanttimekko on ollut ompelumaailmassa yksi tämän kesän hitti, olihan sitä kokeiltava! Pikkusiskolle kivaa ammukangasta ja isommalle ajatonta mustavalkoista. Jälkimmäisellä osallistun HommaHuoneen heinäkuun haasteeseen, jossa teemaväri on valkoinen.





Isompaan mekkoon aplikoin pari omasta mekosta ylijäänyttä lumpeenkukkaa.


Kaava: Jujuna
Kankaat: Lempi Lehmä - Mussukat, Pebbles ja Lumme - PaaPii


Sitten muita kesähittejä: hapsut ja Ottobren Paperplane-kaava.

Vaaleanpunavalko-raitainen toppi on tyttären kanssa yhdessä suunniteltu, rusetti piti ehdottomasti saada etukappaleelle. Tästä tuli yksi kesän ehdoton lempparipaita.

Helpot shortsit molemmille tytöille ja kuosikankaasta aplikoinnit. Isomman tytön teepparissa on raglanhihat ja sivukaitaleet raidallisesta trikoosta. Tämäkin mainio kaava on päässyt jo moneen kertaan käyttöön.




Paperplane-mekko tällä kertaa ilman hihoja. Tämäkin kiva kaava, jolla olen jo ehtinyt ommella pari mekkoa lisää.


Kaavat: OD 3/16, paitsi raitatoppi vanhan vaatteen pohjalta
Kankaat: Nosh


Pitkästä aikaa sain blogiin myös jotain pojalle ommeltua. Ihan perus t-paidoille oli tilausta, sellaisia siis pari kipaletta.
Uusia shortseja ei tälle kesää tarvittu, mutta tein lököverkkarit joustocollegesta. Tämä nuoren suunnittelijan malli Suuri käsityö-lehdestä on ollut pojalle tosi mieluinen malli. Samalla kaavalla tein jo aiemmin yhdet blogiin päätymättömät housut, joista tuli omaan makuuni liiankin rennot, joten näihin sinisiin hieman kavensin kaavaa ja poistin vyötärökaitaleen.




Kaavat: paidat Linear (OD 6/13), Housut SK 3/16 nuori suunnittelija-malli
Kankaat: Pleikkatrikoo - Shalmiak / Iloinen Kettuliini, Kolmiotrikoo - Nosh, joustocollege - Fabriina

torstai 30. kesäkuuta 2016

Juhannuksen ompelukerho

Verson Puoti ilahdutti meitä ompelukerholla, joka "kokoontui" ensi kertaa juhannuksena. Ideana on siis, että Verson Puoti tarjoaa satunnaisin väliajoin verkkokaupassaan ompelukerhopakettia, jossa on pala yllätyskangasta hieman normaalihintaa edullisemmin. Sen tilanneet ompelevat annettujen lisäohjeiden mukaan määräajassa jotakin ja julkaisevat siitä kuvan puodin facebook-sivuilla.

Sen verran yllytyshullu olen, että pitihän se paketti tilata! Ennakko-ohjeiden perusteella aavistelinkin jo paketissa olevan tätä mustavalkoista "värityskangasta". Meillä tytöt ovat pitkään toivoneet saavansa koristella kangastusseilla vaatteita, joten annoin heille vapaat kädet tämän kankaan suhteen. Molemmat toivoivat yksiolkaimista mekkoa ja leikkelin kapealinjaiset mekot, jolloin kangas tuli mahdollisimman hyvin hyödynnettyä ja riitti kahteen mekkoon.

Liimasin kankaan taustalle kontaktimuovia (tämä mainio vinkki löytyi Miinullekko-blogista), jolloin kangasta oli helppo värittää. Pienempi neiti innostui niin, että väritti koko mekon eikä halunnut jättää yhtään valkoista. Isompi tyytyi muutaman kokan koristeluun. Takakappaleet ovat molemmissa mekoissa kuitenkin samaa kangasta ilman värityksiä.




Koska kaapista löytyneet kangastussit olivat pastellisävyisiä, käytin mekon yläreunaan hempeän vaaleanpunaista resoria. Mekot olisivat ehkä pysyneet sellaisenaankin ylhäällä, mutta en halunnut että niiden valahtamista pitäisi varoa ja ompelin siksi framilonista läpinäkyvät olkaimet toisellekin puolelle.

Nämä valmistuivat pikavauhtia, juhannusaattoaamuna ennen mökille lähtöä sekä väritettiin että ompelin mekkoset kasaan.



rikäs kesäkuun viimeistä päivää!