2014

Taas on aika ottaa esiin  välähdyksiä kuluneesta vuodesta.

Vaikka tuntuu, ettei oikein mitään ole saanut aikaiseksi, niin näköjään jotain sentään. :)

Oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille!

Burn out

Lähes kuukauden blogitauko.

Olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut ommella, enkä edes halunnut. Kiirettä töissä, kiirettä vapaa-ajalla, velvollisuuksia ja stressiä kaikesta mitä pitäisi ehtiä tekemään. Kun on pakko, ei huvita. Kaamosmasennus ei paina, mutta eipä tämä ainainen pimeys erityisemmin innostakaan. 

Olen tietoisesti vältellyt nettiä (myös blogeja), ettei ruudun tuijottelu imisi viimeisiäkin energianrippeitä. Olen jopa suostunut ostamaan muutaman vaatekappaleen kaupasta ja antanut ompelukoneen suosiolla levätä.

Mutta ei se kipinän syttyminen paljoa tarvitse: hieman pidemmät yöunet, pikkuisen enemmän vapaa-aikaa. 

Tulin tänne ja huomasin joulukuun vilkastaneen blogeja. Ompelupostaukset vielä sivuutin, mutta leivonnaisenne ja kirppislöytönne ilahduttivat. Hain kaupasta leivontatarvikkeita ja tein kakun. Hyvää! Kirpputorin ikkunassa näin kauniin lasipullon. Hetken mielijohteesta astelin sisään ja pullon lisäksi mukaan lähti Muumi-pussilakana (hyvää materiaalia johonkin) sekä uudenveroiset farkut pojalle. Yhteensä 3,5 euroa.

Sitten nappasin ompelupöydältä puoliksi leikellyn tunikan ja tein sen valmiiksi. Kuosi on levoton, mutta tytölle kovin mieleinen, sillä hahmot ovat kuin suoraan tietokenepeleistä. Yksi rusetti lisukkeeksi, ei sen kummempaa. Settiä en nyt tehnyt, tämä värikylläisyys lienee parhaimmillaan kapeiden farkkujen kanssa käytettynä.

Oikein hyvää huomista itsenäisyyspäivää kaikille!

Ja tapaamisiin hieman pikemmin kuin tällä kertaa. :)


Kaava:
Owl Princess (OD 1/14) pidennettynä

Kankaat:
Love Home-trikoo: SA-shop

Ihanan kamala vai kamalan ihana?

Tämä postaus olisi ollut ajankohtaisempi viikko sitten, mutta eipä ennättänyt silloin kuvaamaan.

Loppukesällä annoin tyttöjen valita kangassuosikkinsa SA-shopin alesta. Yllättäen tämä BOO-trikoo oli halutuimpien listalla. Ihanan kamala kuulemma. Taitaa liittyä ikään, sillä myös Monster High tuntuu viehättävän tätä ikäluokkaa.

Tyttö olis tahtonut vaatetta tästä jo heti kankaan kotiuduttua, mutta suunnitelma yksiolkaimisesta mekosta tuntui kovin epäkäytännölliseltä ja kummitukset pistettiin toistaiseksi hautumaan. Nyt kun ne halloweenin alla kaivettiin esiin, toive oli muuttunut hameeksi tai housuiksi. Ja aikas päheet leggarit kuosista syntyikin!

Jemma-trikoosta löytyi yhteensopiva sävy ja samaa muotokieltä, kun kangas käännettiin ylösalaisin. Etukappaleelle aplikoin palasen hirviötrikoota. 

Tämän jakun olen tehnyt jo iät ja ajat sitten, on vain jäänyt jostain syystä postaamatta. Otettiinpa sitten kuvat samalla kertaa, kun sopii samaan teemaan.

Kaavat:
Tunika: Owl princess (OD 1/14)
Leggingsit: Green lines (OD 1/14)
Jakku (OD 4/13)

Kankaat:
Boo-trikoo: SA-shop
Jemma-trikoo: Verson puoti
Sokerikallot-jc: Käpynen

Pompuloita ja perhosia

En ole vähääkään huivi-ihminen, mutta tästä tuli ihan lemppari!

Leikkasin merinovillaneuloksesta pitkulaisen kolmion ja ompelin kahdelle sivulle pompulanauhaa. Äärettömän helppoa siis. On lämmin ja pehmeä, ei kutita eikä hiosta. Jos löydän jostain mieleisiäni pompulanauhoja (tästä tykkään, mutta jostain syystä valtaosa kaupoissa on aika rumia), teen näitä eri väreissä lisää.

Tässä kuvassa myös yksi niistä paidoista, joita olen vanhan paidan pohjalta leikellyt. Vihreä on lempivärini, muttei yhtään sovi omiin väreihini enkä siksi juuri koskaan käytä vihreitä vaatteita. Tällä kertaa tein kuitenkin poikkeuksen.
Hihat ovat kuvassa jotenkin hassusti, eivät ne oikeasti ole noin lyhyet.

Kaavat: 

vanha nuhjaantunut paita, huivi summassa saksittu

Kankaat: Pehemia

Pompulanauha: Fabriina

Toiveiden huppari

Joskus vuosia sitten kuvittelin, että vain tytöt ovat tarkkoja vaatteistaan, pojille kelpaaa mikä vain. Sittemmin olen huomannut, että eihän se mene ollenkaan niin!

Toki tytöt osaavat olla valikoivia, mutta myös innostuvat helpommin ja tahtovat jatkuvasti uutta. Vaatteet saattavat vaihtua monta kertaa päivässä. Pojilla laatu korvaa määrän. Lempivaatteita käytetään aina ja kaikkialla. Lempivaatteen kriteerit ovat tiukat. Niitä kriteerejä ompelevan äidin on vuosi vuodelta vaikeampi täyttää.

Siispä annoin puheenvuoron pojalle ja sen pohjalta toteutin

toiveiden hupparin

Toiveiden huppari on musta

Siinä on myös hieman valkoista

Materiaali joustavaa collegea, sisältä vuorattu pehmeällä trikoolla

äitiä ilahduttaa, että materiaalit ovat pääosin kotimaisia ja huppari kestää pesun 60 asteessa (toim. huom.)

Taskuja täytyy olla riittävästi:

Isot taskut, joihin on helppo työntää kädet

Vetoketjutasku kolikoille ja muille tärkeille

Povitasku - omalle puhelimelle sopivaksi mitoitettu

Oma paikka kotiavaimelle

Kauluksen täytyy tulla riittävän ylös ja hupussa on oltava kiristysnyörit

Niskassa ripustuslenkki

Huppari toiveiden mukaan, tällainen siitä tuli:

"Hienompi kuin osasin odottaa", sanoi Hän.

Tänään jäävät kaupan merkkihupparit kaappiin. :)

ps. Kankaassa ei ole harmaita laikkuja, ne johtuvat siitä että kuvat on otettu räntäsateessa. Kuvausta ei ollut mahdollista siirtää, sillä halusin osallistua tällä hupparilla Mallikelpoinen-blogin neljänteen ja viimeiseen viikkohaasteeseen, jossa tällä viikolla ommellaan pojille.

Kaava:

Born to run (OD 4/12) omiin tarpeisiin muokattuna

Kankaat:

Musta jc, raitatrikoot ja resori: Fabriina

Raidallinen jc: Selia

Syksy on violetti

Tänä syksynä violetti on innostanut minua aivan erityisesti. Ihana vahva väri ♥.

Tekisipä mieleni itsellekin sitä edes pienenä ripauksena, nämä violetit menivät kuitenkin jälkikasvulle.

Pari viikkoa sitten ompeluryhmän haasteessa saimme maistiaiset Noshin talvimalliston kankaista raitatrikoon muodossa. Minä näin kankaan heti leggingseinä ja sellaisiin kangas juuri riittikin. Lahkeet leikkasin ylipitkiksi ja rypytin framilonilla. Ja kun niin kovasti napeista tykkään, ompelin rypytyksen päälle lilat sydännapit.

Haasteompeluksen olisi voinut lahjoittaa Roosa nauha-keräykseen, mutta saumurini teki niin kurjaa jälkeä, että tein nämä kokonaan ompelukoneella ja vaikka nämä päällepäin ovat siistit, en hirvennyt niitä huudettavaksi laittaa. Osallistuinpa huutokauppaan sitten pelkästään ostajan roolissa tällä kertaa.

Tietysti uusi yläosakin tarvittiin ja sellaisen tein syvän violetista joustofroteesta. Näissä kuvissa sävy on todellista vaaleampi. Raitatrikoon tilkuista riitti vielä somisteiksi: taskupusseiksi ja sydänaplikaatioksi.

Violettia myös pikkusiskolle. Tunika Majapuun suloisesta tyttötrikoosta, jota onkin marinoitu kiitettävän pitkään. Sivusaumoihin upotin taskut. Housut ovat jo aiemmin tehdyt ja kaiketi täällä blogissakin joskus vilahtaneet.

Olen tullut laiskaksi kaavojen piirtelyn suhteen. Nämäkin on kaikki tehty vanhojen vaatteiden pohjalta. Samaan tapaan olen ommellut itselleni paitoja: kankaan päälle vanha paita ja sen reunoja mukaillen siks saks suunnilleen sinne päin. Helmaa ja hihoja kankaan riittävyyden tai fiiliksen mukaan. Trikoo on armollinen materiaali, ei ole niin vakavaa vaikkei leikkaus ole ihan millilleen.

Kankaat:

Raitatrikoo: Nosh Organics

Joustofrotee ja resorit: Fabriina

Tyttö-trikoo: Majapuu 

Farkkukassi kaverille

Eskarijoukon ensimmäiset synttärit on juhlittu. Ei siis meillä, vaan tytär sai kutsun kaveri kemuihin. Lahjapaperin sijaan pakkasin lahjukset itse tehtyyn kassiin. Materiaaliksi pääsivät puhkikuluneet lempifarkkuni ja vuoriksi pala vanhaa verhoa. Etupuolella asettelin sauman sivuun, takana keskelle kassia.

Nimikoin kassin tilkuista aplikoiduin kirjaimin. 

  

Koko on sopiva vaikkapa kirjojen kantamiseen.

Ajattelin, että tällaiselle peruskassille varmaan löytyy käyttöä myöhemminkin ja farkku ajattomana menee isommallekin lapselle. Sekä yhtä hyvin niin pojalle kuin tytöllekin. Ehkä tulevatkin sankarit saavat tällaiset paketit...

Aurinkoista

Meillä asuu mekkotyttö.

EI paitaa.

EI hametta.

EI pöksyjä.

TAHDON MEKON!

Ja pienet housut.

Saamansa pitää. Tämän setin aurinkoisten värien luulisi karkottavan aamuiset känkkäränkät.

Rimpsuhelmat ovat neidin mieleen ja minä tykkään tästä yläosan mallista. Kaavana aiemminkin käyttämäni Ottobren Circus Horse, kavennettuna ja ainakin hihat muokattuna. Tämäkään tyttö ei pussihihoja siedä, niin somat kuin ne olisivatkin.

Helmoja ja Hepeneitä-blogissa on näkynyt tamppilahjeleggingsejä ja kokeilin minäkin piristää peruspökiä sellaisilla. Vähän tiukka tuli lahkeensuusta, muuten hyvä.

Sopivan sävyinen nappi sattui pyörimään ompelupöydällä. Nappasin sen pariksi pitsinjämän ja ompelin ruusukkeeksi helmaan.

Kaavat:

Mekko: Circus Horse (OD 4/13) muokattuna

Legsut: Ropina (OD 6/12) muokattuna

Kankaat:

Paratiisin puutarha: Verson puoti

Campan-trikoo ja resori: Fabriina

Mekkoja, mekkoja

Vielä pari mekkoa, niinhän taisin viimeksi sanoa.

Eivät ne toki tähän lopu, mutta nämä tummasävyiset neulosmekot oli ensimmäisenä saatava valmiiksi hautajaisiin.

Kaava on sama oma, jota käytin kesällä lyhythihaisiin pussihelmamekkoihin, nyt vain pidensin niitä hihoja ja pienensin pääntietä. Takana on pitkä halkio pitsivetoketjulla (kaapissa oli vain pitkiä ketjuja, lyhyempikin olisi toki riittänyt). Oikeastaan en enää ole varma, onko se takakappale vai onnistuinko puolinukuksissa (miksi näiden ompelu aina jääkin viimeiseen iltaan/yöhön?) sekoittamaan sen etukappaleeseen. Eikä sillä ole edes mitään väliä, sillä etu- ja takakappale ovat lähes identtiset.

Kankaanmenekki yllätti minut ja neulos meinasi väkisinkin loppua kesken. Sain sen nippa nappa riittämään, kun leikkasin yhden kappaleen toiseen langansuuntaan. On onneksi sen verran pieni ja hillitty tuo kuvio, ettei pahasti pompi silmille vaikka pallukat eivät ihan samassa järjestyksessä olekaan.

Tarkoitus oli huolitella pääntiet tyylikkäästi muotokaitaleella, mutta kiireessä en siihen ryhtynyt vaan kanttasin tuttuun ja nopeaan tapaan resorilla.

Nyt tekisi ihan kamalasti mieli itsellekin samanlaista! :)

Nämä mekot jatkavat elämää arjessakin yhdistettynä iloisempiin väreihin. Kuten näihin raidallisiin villahousuihin. Viimevuotiset merinot olivat vielä pussissa, kun ne viime vuonna saapuivat kauppoihin kovin myöhään, eikä kunnon talvea sitten koskaan tullutkaan. Sainpahan nyt tytöille lämmikettä heti ensimmäisiin koleisiin syyssäihin. Toisetkin on tehtynä, mutta vielä kuvaamatta.

 Sama kaava sai eilisiltana taipua liivimekon muotoon, kun ompelurymässä veivattiin Emeli Designin yllätyspaketista. Minä sain tummanruskeaa joustocollegea, beigeä pitsiä ja pätkän framilonia.

Tässä vastusti ihan kaikki ja lopputulos on mm. kankaan vähyydestä ja väärin leikkaamisesta johtuen aivan erilainen kuin suunnitelma, mutta kaikkeen sähellykseen nähden tästä tuli aikas kiva. Taidan tehdä toistekin. Vuosia laatikossa lojuneet silitysmerkkikukkasetkin pääsivät vihdoin käyttöön, kun kesken ompelun välähti, että tähänhän ne sopisivat.

ps. sitä framilonia käytin etukappaleen rypytykseen, ei oikein hyvin näy näissä kuvissa.

 

Kaavat: 
Mekot: oma
Leggingsit: Ropina (OD 6/12) reilusti kavennettuna

Kankaat:
Apilapallo-neulos, raidallinen trikoo ja merino: Pehemia
Ruskea jc: Emeli Design